maanantai 15. joulukuuta 2014

Ei pässinpökkimille

Olen tykästynyt neulomaan ohuita villasukkia. Väitän, että nykyään harvemmin tarvii paksuja pässinpökkimiä villasukkia, ainakaan sisällä. Itse en usko että tarvitsisin sellaisia muuten kuin talvisin metsäretkellä, jos siis olisi oikein kunnolla pakkasta. Mielestäni ohuille sukkalangoille on kauniinpia ohjeita kuin paksuille langoille. Ja langatkin ovat kauniinpia. 

Uusimmat ohuet villasukat tein äidille. Niistä mainitsin jo viime bloggauksessa, mutta nyt on kunnolliset kuvatkin. Kiitokset kuvaajalle ja mallille. :)


Kun ensimmäisen kerran neuloin Austermannin Step -langasta, minua ärsytti tuo miten "raidat" eivät osu samaan kohtaan.En kyllä kovasti jaksanut sitä yrittääkään. Hassua kyllä, ei häritse enää. Vendeloiden kuviokin tulee ihan kivasti näkyviin, vaikka aluksi mietin, että peittävätkö raidat kuvion. Langan (muutaman muunkin ohuen sukkalangan) ostin kesällä Tallinnasta. Sen lisäksi kesällä tuli ostettua muutama Handun sukkalanka, mutta en ole vielä vienyt mitään ostoksista Ravelryyn. Ehkä joululomalla saisi aikaiseksi.

Tällä hetkellä puikoilla on Cookie A:n Sunshine -sukat Kauhanvan Kanngasaitan vaaleanpunaisesta Sukkiksesta. Viikonloppuna puikoilta pääsi jo Stephen Westin Pogona -huivi, jonka neuloin niin ikään äidille. Lanka on Cascaden Heritagea. Huivi on tosin tällä hetkellä surullisesti lerpattava mytty, joka odottaa pingotusta. Alla oleva kuva on vielä puikkovaiheesta. Tarkoitus on tehdä samanlainen myös itselle, itse asiassa ehdin jo aloittaakin, mutta lanka tuntui sormissa liian karhealta, joten aloitus meni purkuun ja langasta tehdään jotain muuta. Varmaankin sukat. :)


Kuvien laatu on taas mitä on. Valoisa aika menee arkisin töissä ja viikonloppuisin en koskaan muista kuvata. Onneksi tämän synkkyys kääntyy taas pian kohti valoisampaa aikaa.